Masennus on selätetty, lopullisesti. Olen päättänyt jatkaa elämässä eteenpäin, en aio enään päästää masennusta vetämään mua pohjalle. Nyt on jo kohta heinäkuu. Elämä on ollut ihanaa pian jo 7kk. Mä oon pystynyt pitämään itteni kasassa 7 kuukautta ilman ainuttakaan romahtamista. Mulla on ollut muutamia kriisejä, mutta oon selvinnyt niistä. Käyn terapiassa kerran viikossa, se on auttanut, ajatusvääristymät häiritsevät ajoittain elämää. Viime syksy tuntuu todella kaukaiselta, jollain tapaa se ihminen ja sen ihmisen ajatukset ja teot on vieraita. Hävettää asiat viime syksystä. Silti en mä ole menettänyt ketään ihmistä syksyn asioiden takia. Ja vaikka olisinkin, en voi peruuttaa syksyn asioita. Mulla puretaan masennuslääkitystä pois, en koe tarvitsevani enään lääkkeitä, oon opetellut muita ahdistuksen ja masennuksen hallintakeinoja. Hallitsen oman ahdistukseni. Elämä tuntuu pääosin ihanalta, tappavan tylsää arkea joukossa, se ei haittaa. Mulla on hyvä toimintakyky, vaikeita päiviä tulee ja menee, uusi aamu on aina uusi tilaisuus aloittaa alusta. Nykyään jos mulla on vaikea päivä, pystyn konkreritoida itselle että huomenna on parempi. Harrastan liikuntaa, se nostaa mielialaa ja lievittää ahdistusta, oon saanut käytyä koulun muutamaa opintopistettä vaille loppuun, oon kesätöissä haastavassa paikassa, sos. tilanteiden pelko oireilee vain lievänä, pärjään elämässä niin hyvin. Viihdyn yksin, viihdyn koirani kanssa, viihdyn kavereiden kanssa.
Odotan syksyä, odotan elämäni ensimmäistä kertaa syksyä. Enään kolme kuukautta, ja elämäni suurinta haavetta lähdetään toteuttamaan. Mulle on luvattu se, jos vointi pysyy hyvänä keinohedelmöitys tehdään lokakuussa. Tarviin vaan oman lääkärin lausunnon siitä, uskon sen saavani. Oon maailman onnellisin, jos asiat järjestyvät. Lasken päiviä jo, jos hyvä tuuri käy laskettu aika voisi olla jo ensi kesänä tai ensi vuoden syksynä. Musta voi tulla äiti vuoden sisällä, oon miettinyt kaiken valmiiksi. Oon jo pitkään haaveillut että musta voisi tulla itsellinen äiti. Mutta ennen sitä nautin elämästä täysin siemauksin ja pidän huolta omasta hyvinvoinnista. Tämän blogin tarkoitus saattaa vähän muuttua lähitulevaisuudessa, mutta onnellisuus on päämääränä ja oikeeseen suuntaan ollaan menossa. :)
