Jotta elämä ei olisi liian helppoa, niin asiat on vaihtunut päälaelleen. Mieliala on noussut, positiivisuutta satelee niin mun hoidon, kun muidenkin asioiden puolelta. Ajatusvääristymät on lieventynyt, ajoittain ne mietityttää ja ahdistaa, mutta oon nyt yrittänyt hyväksyä mun viime aikasen käytöksen ja tyytyä siihen, että jotkut ajattelee musta nyt eri tavalla. Itseviha on turhaa, asioita ei saa tekemättömäksi ja aika näyttää mitä oon saanut tuhottua. Toivon tietenkin, että mun läheiset ystävät tykkää musta edelleen, ja haluaa viettää mun kanssa aikaa.

Mulla on energiaa ja intoa melkeen liiaksi, pakko jarruttaa ettei lähde menemään överiksi. Oon huojentunut